Liikunnan riemu

Lenkillä

Lakkoilevat opet jumppaa

Opettajat lakkoilevat täällä Norjassa, joten ilmeisesti niillä on liikaa kasaantunut energiaa, kun jaksavat vetää jytäjumppaa Førden torilla

 Joskus äärettömän kauan sitten muistan kun ensi kerran kuulin Dr Martens kengistä ja ihastuin niihin kovasti. Muistan silloisella Lontoon reissulla hiplailleeni niitä kaupassa useampaankin kertaan. Koskaan en ole sellaisia tullut hankkineeksi kuitenkaan. Pitäisköhän tänä vuonna...

Syksyn tuntua ilmassa

Vaikka päivät on vielä kohtuullisen lämpimiä, on ilmassa ihan selkeästi jo syksyn tuoksu. Varsinkin aamuisin sen huomaa kun kömmin pyjamassani koirien kanssa pihalle. 

Viiden aikaan aamulla on aamu vasta aluillaan.

Pari tuntia myöhemmin on jo ihan valoisaa. On aina yhtä hienoa katsella kuinka usva liikkuu laaksossa.

Koiran pissatus asuste. Pyjama, villasukat ja feikki crocsit.

Illalla viimeisenä on myös kiva katsella kuinka aurinko vielä heittää viimeiset säteet vuorenhuipuille.

Mun hölkkäily innostuskin on pysynyt yllä, tässä kuva eiliseltä hölköttelyltä. Venla kävi pulahtamassa lenkin lopulla lammessa.

Vapaa päivän puuhasteluja

Aamu alkoi hieman harmaana, mutta mielestäni se luo aika kivan tunnelman tuohon lähi kukkuloille.

Tänään oli taas tuo maatalouskoulun kauppa auki, joten sinne oli lähdettävä hakemaan tuoretta ruokaa. 

Tässä on tämän päivän saalis. Nuo luumutomaatit ovat aivan mielettömän hyviä. Ne saavat aivan erilaisen ja täyteläisen maun kun ne saavat kypsyä puskassa loppuun saakka.

Päätinpä sitten tehdä tällaisen frittatan tapaisen jutskan. Ensin paistoin punasipulia, paprikaa, romanescoa, kyssäkaalia ja valkosipulia pannulla. Niiden päälle heitin sitten kananmunaseoksen johon olin sekoittanut myös turkkilaista jogurttia. Päälle vielä hieman juustoa. Ensin paistoin levyllä niin kauan että frittata oli hieman hyytynyt ja sitten heitin uuniin ruskistumaan.

Tuli muuten hyvää!

Tytötkin tykkää kaalista, tässä mutustellaan kyssäkaalia.

Bambeja!

Aamulla työmatkalla bongasin nämä bambit käyskentelemässä pellolla. Kesällä ei näitä kauriita juurikaan näe kun vasat on ihan pikkuruisia.

Uudet reipanit

Noin kuukausi sitten onnistuin hukkaamaan mun iki-ihanat aurinkolasini, on ollut todella tukalaa näillä aurikoisilla keleillä olla ilman. Yleensä mulla on aurinkolasit päässä autolla ajaessa kun vähänkään on kirkasta.
 Jotenkin olen toivonut että lasit jostain putkahtaisivat esille, niinkuin tavaroilla yleensä on tapana, mutta eipä vaan ole näkynyt. Olen jo useaan otteeseen käynyt ihailemassa silmälasiliikkeessä uusia laseja, mutten ole raaskinut ostaa. Tänään taas kävelin kyseisen liikkeen ohitse ja TADAA kaikista aurinkolaseista 50% pois! Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä ostanko uudet vai en. Mukaan sitten lähti Ray-Banit. 

Navetanraikkaana aurinkolasien uusi omistaja

Sain itse valita otanko ruskean vai mustan kotelon

Tänään oli taas lenkkeilypäivä ja niinpä Hillan kanssa hölköteltiin puolisen tuntia.

Loppuverryttelynä tehtiin Venlan kanssa kävelylenkki ja Venla pääsi vielä uimaan.

Täällä ei koskaan pääse kuivin jaloin lenkiltä kotiin, satoi tai paistoi. Tänään paistoi ja kengät saikin ottaa aurinkoa terassilla lenkin jälkeen.

Illalla vielä intouduin kuvailemaan maisemia kotimatkalla töistä tullessa, kun oli niin kaunis iltakin ja kaikkee...

Ja vielä kotipihalta muutama kuva

Aika ryhdistäytyä osa 1 Terveys

Viimeviikkoina olen kovasti innostunut selailemaan organisointi-intoilijoiden blogeja, olen itsekin kovaa vauhtia tulossa yhdeksi heistä. Kaiken ydin on tietysti hankkia/tehdä itselle organisoija (organizer) siis jonkinlainen kalenteri, ja täyttää se tavoitteilla, suunnitelmilla ja kaikella mahdollisella tiedolla ja kirjoituksilla. 

Minulla on nyt muutama eri elämänalue joihin olisi nyt tarkoitus saada parannus. Ensimmäisenä on oma terveys. Ei se mitenkään kummemmin ole rempallaan nytkään mutta ylimääräisiä kiloja löytyy ja juoksukuntokaan ei ihan sellainen kuin toivoisin. Lihaskunnosta kyllä pitää huolen työtehtäväni maatiloilla. Päivittäin saan töissä kyykkiä, kantaa, työntää, nostaa, vetää, kävellä ja tasapainoilla yllin kyllin.

Ruokailukaan ei mitenkään ihan retuperällä ole, valkoista sokeria välttelen ja samoiten myös valkoisia jauhoja. Ruoat ja leivät valmistan pääasiallisesti itse. E-aineet ovat myös mustalla listalla. Vihannekset ja juurekset haen pääasiassa läheiseltä maatalouskoululta.

Yksi syy tähän innostukseen on tavoitteeni saada ensi vuonna Venla hyväksytyksi pelastuskoiraksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että meillä molemmilla on oltava kunto kohillaan, ettei heti ensimmäisessä ylämäessä tule stoppi kun meidät hälytetään eksyneitä ihmisiä etsimään vuorilta. Ensivuodelle olenkin nyt päättänyt pistää tavoitteeksi osallistua Fanaråken opp tapahtumaan. Tässä on reitin korkeusprofiili.

Juoksentelu on lähtenyt ihan kivasti käyntiin, nyt tavoitteena on joka toinen päivä jolkotella puolisen tuntia ilman sen kummempia kommervenkkejä. Intervalliharjoitusta saan tarpeeksi näissä meitin mäissä. Tänään puolen tunnin lenkillä tule kiivettyä 156 metrin edestä, siis korkeusero lenkilläni oli sen verran. 

Aikomus on myös päivitellä tätä blogia huomattavasti ahkerammin kuin ennen! 

Tässä vielä kuvakimara kesäkuiselta retkeltä tässä lähivuorilla, Sandegga on korkeimman huipun nimi ja se on 1093 metriä merenpinnasta.